TILAN HISTORIA
Inkeren kylän keskustassa sijaitseva Inkeren kartano on vaikuttanut Perttelissä jo keskiajalta lähtien. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1506, jolloin Etelä-Suomen laamanni, Halikon Joensuun herra Klaus Henrikinpoika Horn pyysi Ruotsin valtionhoitajalta läänitykseksi Inkeren kartanoa. Aluksi Inkere ei ollut mikään asuinkartano, vaan yhdeksän talonpoikaistalon ryhmä. 1616 valtaneuvos Klaus Kaarlenpoika Horn ryhtyi rakentamaan varsinaista asuinkartanoa Inkeren kylään.
Kartano pysyi Horn -suvun hallussa vuoteen 1683, jolloin se peruutettiin kruunulle ja muutettiin ratsutilaksi.
Tämän jälkeen kartano päätyi yksityishenkilöiden käsiin ratsupalvelusvelvollisuutta vastaan. Kartanon haltijoita ehti vuosien mittaan olla useita. 1750 luvulla kartanoa hallinnut luutnantti Henrik Hufvudskiöld nimesi Inkeren uudestaan Katarina-vaimonsa mukaan. Kartanon viralliseksi nimeksi tuli Katrineberg, joka on käytössä edelleen.
Juhana Maunu Gottskalk perusti kartanon yhteyteen lasitehtaan vuonna 1794. Lasitehdas oli vaatimaton yritys, mutta kuitenkin yksi Suomen lasiteollisuuden uranuurtajista. Lasitehtaassa valmistettiin aluksi ikkunalasia, myöhemmin pulloja. Lasin valmistus ei ollut kovin kannattavaa ja omistajat vaihtuivat usein. Lasin valmistus päättyi Inkerellä 1865.
Ernst Börtzell perusti meijerin kartanoon 1870. Vuonna 1875 Suomen Talousseura perusti sen yhteyteen toisen meijerikouluistaan, joka toimi Inkerellä seitsemän vuotta. Tanskalainen meijeristi Hans-Peder Jensen osti kartanon 1891 ja se on edelleen suvun hallussa.